Post by Puti on May 29, 2006 21:02:07 GMT 2
(Oneshot, eli ei jatkoa, kiitos:D)
Jin istui baarissa ja joi noin kymmenettä drinkkiään. Ilta oli kääntynyt yöksi tunteja sitten ja baari oli jo tyhjentynyt muutamia tanssipareja ja baarikärpäsiä lukuun ottamatta.
Jin kulautti viskin kurkkuunsa ja heilautti kättään tarjoilijalle, joka katsoi tytön olevan siinä kunnossa että oli aika päästä nukkumaan.
Tarjoilija tiesi että Jin liikkui Doun seurassa joka jutteli juuri Zhanin kanssa.
“ Kaverisi taitaa tarvita kyydin ja saattajan kotiin.” Tarjoilija, Outi nimeltään huikkasi Doulle joka kurkisti baariin. Jin oli melkein nukahtanut pöytään ja lasi roikkui hänen kädessään ja oli vaarassa pudota lattialle hetkenä minä hyvänsä.
Dou huokasi ja suunnisti mallitoverinsa luo.
Jin oli siis puolinukuksissa ja ympäripäissään, nätisti sanottuna täyskännissä. Syytä Jinin holtittomaan juomiseen Dou ei tiennyt. Jin oli kyllä manaillut hänet ja Wangin alimpaan helvettiin alkuillasta. Jotain Doun tolloudesta Jin oli myös maininnut.
Dou otti lasin Jinin sormista ja antoi sen Outille, joka oli tällä välin soittanut vakioasiakkaille taksin.
“ Kiitos mukavasta illasta.” Dou hymyili kiitollisena Outille, joka nyökkäsi ja yritti salata sisäisen kirkumisensa.
“ Me lähdemme nyt kotiin nukkumaan kultaseni.” Dou puheli hiljaa Jinille ja nosti tämän tuolista syliinsä ja suuntasi ovelle.
Nyökättyään Zhanille, Dou astui ulos klubilta. Kadulla oli autiota, taksia lukuun ottamatta.
“ Jumalten Rantaan, kiitos.” Dou sanoi taksikuskille ja asetteli nukkuvan Jinin istumaan viereensä, Jin nukahti Doun olkaa vasten ennen kuin Dou oli saanut taksin oven kiinni.
Dou kantoi Jinin taksista ovelle, jonka kiltti taksikuski avasi ja piti auki, seuraten sisälle, maksua odottaen.
Jillian istui olohuoneessa lukien *gasp, se osaa lukea!* ja hän katsoi ylös ja ihmeissään Douhun.
“ Jill, voisitko?” Dou sanoi viittoen taksikuskiin päin.
Jillian nyökkäsi ja Dou jatkoi matkaansa yläkertaan, Jin yhä sylissään.
He olivat päässeet jo Jinin ovelle asti ja melkein sisään, kun Jin päätti alkaa heräillä.
Dou katseli ympärilleen apua etsien, mutta käytävä oli autio.
“Jin? Kaikki kotona?” Dou sanoi.
“Hmm… Dou?” Jin mutisi, mutta ei avannut vielä silmiään. Ei ihan vielä, antakaa suloisen humala tilan jatkua vielä vähän pidempään, Jin rukoili itsekseen. Tilan, jossa hän sai tehdä mitä ikinä tahtoikaan - ilman pelkoa seurauksista.
“Dou,” Jin kuiskasi kietoen sivuilla roikkuneet käsivartensa miehen kaulan ympäri, “ suutele minua.”
Dou älähti. Jin oli tosiaankin humalassa, yleensä tällaiset pyynnöt esitettiin jo taksimatkan aikana.
“Honey, you are drunk.” Dou hymähti, ja vilkaisi alas nähdäkseen Jinin kasvot. Silmät olivat edelleen ummessa, mutta pieni hymy karehti naisen kasvoilla. Umpihumalassakin hän on niin kaunis, Dou ajatteli.
Jinin hymy syveni kuullessaan Doun vastauksen.
“Frankly my dear, i dont give a d**n.” Jin kuiskasi ja kietoi kätensä tiukemmin Doun kaulan ympärille ja hautasi kasvonsa Doun kaulaan, jos ei suudelmaa tullutkaan, niin pitihän tästä jonkun verran nauttia.
Dou avasi oven ja käveli Jinin sängyn viereen.
“ Perillä ollaan prinsessa.” Dou kuiskasi ja laski Jinin sängylle. Mutta Dou ei saanut vastausta tai lisää suutelupyyntöjä, sillä Jin oli sikeässä unessa ja käpertyi sängylle. Dou veti Jinin päiväpeiton tämän ympärille ja katseli Jinin nukkuvia kasvoja jonkun aikaa.
Sitten Dou päätti että oli aika lähteä. Hän kumartui ja painoi suukon Jinin poskelle, ansaiten nukkuvalta naiselta unisen hymyn ja kuiskauksen:
“ Tiesin että pidät minusta.”
Dou vain hymyili ja käveli ovelle. Hän kääntyi katsomaan taakseen ja näki Jinin kääntyneen poispäin, sillä käytävästä paistoi valo suoraan Jinin sängylle.
“ Hyvää yötä prinsessa.” Dou sanoi hiljaa ja sulki oven.
Jin istui baarissa ja joi noin kymmenettä drinkkiään. Ilta oli kääntynyt yöksi tunteja sitten ja baari oli jo tyhjentynyt muutamia tanssipareja ja baarikärpäsiä lukuun ottamatta.
Jin kulautti viskin kurkkuunsa ja heilautti kättään tarjoilijalle, joka katsoi tytön olevan siinä kunnossa että oli aika päästä nukkumaan.
Tarjoilija tiesi että Jin liikkui Doun seurassa joka jutteli juuri Zhanin kanssa.
“ Kaverisi taitaa tarvita kyydin ja saattajan kotiin.” Tarjoilija, Outi nimeltään huikkasi Doulle joka kurkisti baariin. Jin oli melkein nukahtanut pöytään ja lasi roikkui hänen kädessään ja oli vaarassa pudota lattialle hetkenä minä hyvänsä.
Dou huokasi ja suunnisti mallitoverinsa luo.
Jin oli siis puolinukuksissa ja ympäripäissään, nätisti sanottuna täyskännissä. Syytä Jinin holtittomaan juomiseen Dou ei tiennyt. Jin oli kyllä manaillut hänet ja Wangin alimpaan helvettiin alkuillasta. Jotain Doun tolloudesta Jin oli myös maininnut.
Dou otti lasin Jinin sormista ja antoi sen Outille, joka oli tällä välin soittanut vakioasiakkaille taksin.
“ Kiitos mukavasta illasta.” Dou hymyili kiitollisena Outille, joka nyökkäsi ja yritti salata sisäisen kirkumisensa.
“ Me lähdemme nyt kotiin nukkumaan kultaseni.” Dou puheli hiljaa Jinille ja nosti tämän tuolista syliinsä ja suuntasi ovelle.
Nyökättyään Zhanille, Dou astui ulos klubilta. Kadulla oli autiota, taksia lukuun ottamatta.
“ Jumalten Rantaan, kiitos.” Dou sanoi taksikuskille ja asetteli nukkuvan Jinin istumaan viereensä, Jin nukahti Doun olkaa vasten ennen kuin Dou oli saanut taksin oven kiinni.
Dou kantoi Jinin taksista ovelle, jonka kiltti taksikuski avasi ja piti auki, seuraten sisälle, maksua odottaen.
Jillian istui olohuoneessa lukien *gasp, se osaa lukea!* ja hän katsoi ylös ja ihmeissään Douhun.
“ Jill, voisitko?” Dou sanoi viittoen taksikuskiin päin.
Jillian nyökkäsi ja Dou jatkoi matkaansa yläkertaan, Jin yhä sylissään.
He olivat päässeet jo Jinin ovelle asti ja melkein sisään, kun Jin päätti alkaa heräillä.
Dou katseli ympärilleen apua etsien, mutta käytävä oli autio.
“Jin? Kaikki kotona?” Dou sanoi.
“Hmm… Dou?” Jin mutisi, mutta ei avannut vielä silmiään. Ei ihan vielä, antakaa suloisen humala tilan jatkua vielä vähän pidempään, Jin rukoili itsekseen. Tilan, jossa hän sai tehdä mitä ikinä tahtoikaan - ilman pelkoa seurauksista.
“Dou,” Jin kuiskasi kietoen sivuilla roikkuneet käsivartensa miehen kaulan ympäri, “ suutele minua.”
Dou älähti. Jin oli tosiaankin humalassa, yleensä tällaiset pyynnöt esitettiin jo taksimatkan aikana.
“Honey, you are drunk.” Dou hymähti, ja vilkaisi alas nähdäkseen Jinin kasvot. Silmät olivat edelleen ummessa, mutta pieni hymy karehti naisen kasvoilla. Umpihumalassakin hän on niin kaunis, Dou ajatteli.
Jinin hymy syveni kuullessaan Doun vastauksen.
“Frankly my dear, i dont give a d**n.” Jin kuiskasi ja kietoi kätensä tiukemmin Doun kaulan ympärille ja hautasi kasvonsa Doun kaulaan, jos ei suudelmaa tullutkaan, niin pitihän tästä jonkun verran nauttia.
Dou avasi oven ja käveli Jinin sängyn viereen.
“ Perillä ollaan prinsessa.” Dou kuiskasi ja laski Jinin sängylle. Mutta Dou ei saanut vastausta tai lisää suutelupyyntöjä, sillä Jin oli sikeässä unessa ja käpertyi sängylle. Dou veti Jinin päiväpeiton tämän ympärille ja katseli Jinin nukkuvia kasvoja jonkun aikaa.
Sitten Dou päätti että oli aika lähteä. Hän kumartui ja painoi suukon Jinin poskelle, ansaiten nukkuvalta naiselta unisen hymyn ja kuiskauksen:
“ Tiesin että pidät minusta.”
Dou vain hymyili ja käveli ovelle. Hän kääntyi katsomaan taakseen ja näki Jinin kääntyneen poispäin, sillä käytävästä paistoi valo suoraan Jinin sängylle.
“ Hyvää yötä prinsessa.” Dou sanoi hiljaa ja sulki oven.